Melonta ja veneily
Seudullamme on runsaasti vesistöjä. Veneily ja melonta ovatkin suosittuja harrastuksia.
Lukuisten pienempien järvien lisäksi Jämsän seudulta löytyy kaksi suurta vesialuetta: Päijänne ja Längelmävesi. Jämsä ja Kuhmoinen ovat saaneet osansa Päijänteen rannoista, Längelmäki taas Längelmävedestä.
Päijänne on Suomen pisin järvi, joka halkaisee Etelä-Suomen kahtia. Päijänne yltää Lahdesta aina Jyväskylään asti.
Kauniit järvet, luonnonsatamat ja lukuisat venereitit palveluineen odottavat kulkijoitaan. Paitsi luonnollisia reittejä, tarjolla on myös kumikanavia siirtymisiin vesistöjen välillä (Hämeen kumikanava Keurusselkä-Päijänne ja Längelmävedeltä Päijänteelle). Veneilyn ja melonnan lisäksi vesistöt tarjoavat hyvät mahdollisuudet kalastukseen, uimiseen ja talvisiin "jääurheilulajeihin".
Pidemmästä veneretkestä haaveileva voi esim. Jämsän Hulkkionlahdelta lähtiessään suunnata kohti pohjoista aina Keiteleen pohjoispäähän asti. Etelään lomaileva voi suunnata Vääksyyn ja jatkaa matkaa vaikka Lahteen asti. Kuhmoisten eteläpuolella sijaitsee myös Päijänteen kansallispuisto (ks. www.luontoon.fi), johon ilman venettä on varsin vaikea tutustua. Päijänteellä järjestetään myös lukuisia risteilyjä, joilla voi nauttia Päijänteen maisemista ja luontokohteista.
Seudulla on myös paljon muita järviä. Ensimmäisenä kannattaa mainita Kankarisvesi Jämsänkoskella. Kankarisveden rantojen tuntumaan sijoittuu paljon asutusta. Rasuan niemi halkoo järveä ja luo upeat maisemat ja hiekkarannan. Pitkä ja kapea Kankarisvesi on osa maalauksellista Wanhan Witosen melontareittiä. Kuhmoisissa Isojärven kansallispuisto sijaitsee Isojärven rannalla, jossa voi tehdä koskettavan melontaretken upeassa erämaaluonnossa.
Hallin taajaman asukkaat nauttivat hiihto- ja veneretkistä Eväjärven maisemissa, Kuoreveden kirkko ja kotiseutumuseo vuorostaan sijaitsevat kauniin Kuoreveden rannalla.
Himoksen kävijät eivät voi olla huomaamatta Patalahtea. Kesäisin järvellä voi soudella, meloa ja kalastaa, talvella järven jäät tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet retkiluistelusta jääuintiin.
Jämsänjoki virtaa aivan Jämsän keskustan läpi luoden paitsi hienon jokireitin, myös kauniit virkistysalueet ja hienot kalastusmahdollisuudet. Jämsänkoskella joki ryöppyää juoksutusten aikana mahtavana koskena Ilveslinnan vieressä ja sukeltaa paperitehtaiden alle.
![]() |
Faktoja Päijänteestä
(lähde: www.ymparisto.fi)
Pinta-ala | 1 118 km² |
Pituus | 119 km |
Suurin leveys | 28 km |
Keskisyvyys | 16,2 m |
Suurin syvyys | 95,3 m |
Rantaviiva | 2 248 km |
Valuma-alue | 26 480 km² |
VESITIETOA: Päijänne-tunnelin kautta Pääkaupunkiseudun Vesi Oy johtaa Päijänteen vettä raakavedeksi pääkaupunkiseudulle noin miljoonalle suomalaiselle. Päijännetunneliin vesi otetaan Asikkalanselältä 26 metrin syvyydeltä noin 350 metriä rannasta, josta vesi saadaan tunneliin koko vuoden viileänä (4-10 °C). Päijänne-tunneliin johdetaan vettä noin 2,5-3,5 m3/s, joka vastaa noin yhtä prosenttia Päijänteestä lähtevästä vesimäärästä. Päijänne-tunneli turvaa hyvän raakaveden riittävyyden pääkaupunkiseudulle vuosikymmeniksi eteenpäin. Päijänteen ranta-alueen kunnat eivät ota vettä Päijänteestä.
Katso myös: www.paijannettapohjoiseen.com


