Strategiset päätavoitteet

Strategisia päätavoitteita tarvitaan asetetun vision saavuttamiseksi. Päätavoitteet pilkotaan konkreettisiin keinoihin ja edelleen tavoitteiden saavuttamisen arvioimiseksi ja seuraamiseksi laaditaan mittarit.

Päätavoitteet ja mittarit
 

1)     Matkailutulon kasvattaminen vuoteen 2015 mennessä

Jämsän alueen matkailun tärkeimpänä tavoitteena on kasvattaa matkailun mukanaan tuomia taloudellisia vaikutuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä välillisen, välittömän ja kerrannaisen matkailutulon ja työllisyyden kasvattamista. Taloudellisia vaikutuksia voidaan lisätä mm. matkailijamääriä kasvattamalla, viipymää ja sesonkia pidentämällä, hinnoittelulla ja käytössä olevia resursseja tehostamalla.

Mittarit:

  • Säännölliset tulo- ja työllisyysvaikutusselvitykset ja näiden hyödyntäminen
  • Matkailijan käyttämän rahamäärän kasvattaminen nykyisestä päiväkävijöiden keskikulutuksesta 27,72 eurosta/päivä 40 euroon/päivä (nykyarvo).  Yöpyjien osalta kasvatetaan kulutusta nykyisestä keskikulutuksesta 57,16 eurosta/päivä vähintään 80 euroon/päivä, tavoitteena kuitenkin 111 euroon/päivä, mikä oli vuonna 2003 suomalaisen matkailijan kuluttama rahamäärä keskiviipymän ollessa 1,7 vrk. 

2)     Matkailijamäärien kasvattaminen

Matkailijamäärien kasvattaminen erityisesti päätalvisesongin ulkopuolella on alueen taloudellisen kehityksen kannalta oleellisinta. Pääasialliset kohderyhmät ovat perheet ja aikuiset matkailijat kuten yritysasiakkaat. Lähialue säilyy edelleen tärkeänä päiväkävijöiden lähtöalueena. Kotimaanmarkkinoilla on vielä potentiaalia erityisesti kesällä. Toiminnan kasvattaminen kotimaanmarkkinoilla edellyttää yhteistyön lisäämistä ja tuotekehitystä. Jotta kasvu voisi olla jatkuvaa, tarvitaan myös panostusta kansainvälisille markkinoille. Kasvua voidaan odottaa ensisijaisesti Euroopasta (Baltian maat, Alankomaat, Sveitsi, Ranska, Saksa, Venäjä ja Iso-Britannia). Kansainvälistyminen edellyttää lisäksi voimakasta panostusta toimintojen eri osa-alueilla sekä tiivistä yhteistyötä maakunta- ja seutukuntarajojen yli esim. Tampereen ja Jyväskylän kanssa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja myynnissä.

Mittarit:

  • Syksyn ja kevään hiljaisten aikojen (5, 9-11 kk) matkailijamäärät ovat kasvaneet n. 10 % vuosivauhdilla ollen vuonna 2015 noin 20 000 kävijää kuukaudessa
  • Rekisteröityneet majoitusvuorokaudet ovat kasvaneet koko alueella n. 3 %:n kasvuvauhdilla ollen vuonna 2015 noin 431600 majoitusvuorokautta
  • Nykyisiltä kotimaan päämarkkina-alueilta tulevien keskiviipymä on kasvanut vuorokaudella, ollen näin 3,2 vuorokautta.
  • Kansainvälisten matkailijoiden osuus koko vuoden yöpymisvuorokausista on kasvanut nykyisestä 23 % :sta 35 %:iin.

3)     Himoksen markkina-aseman vahvistaminen

Tavoitteena on säilyttää vahva markkina-asema hissilippumyynniltään 3. suurimman hiihtokeskuksen joukossa sekä lähestyä vahvasti Rukaa ja Leviä ympärivuotisena matkailukeskuksena.

Mittarit:

  • Suomen toiseksi tunnetuin hiihtokeskus vuonna 2020 ja tunnetuin vuonna 2015
  • Suomen suositeltavin hiihtokeskus vuonna 2015
  • Kävijämääriltään Suomen 2. suurin hiihtokeskus
  • Osuus hiihtokeskusmarkkinoiden asiakasmäärästä 10 % (kautena 02-03 5,89 %)
  • Tunnettu suomalainen ympärivuotinen matkailukeskus Euroopan markkinoilla

4)     Alueen imagon ja brändin luominen

Tietoisen markkinointiviestinnän merkitys imagon luomisessa ei välttämättä ole kovin suuri, mutta markkinoinnin ja varsinkaan määrätietoisen ja pitkäjänteisen tiedottamisen merkitystä ei kannata väheksyä. Tärkeää on, että yhdessä päätetyt ja markkinointiviestinnässä väitetyt ominaisuudet vastaavat todellisuutta. Brändilla Jämsän seutu erilaistaa tuotteensa kilpailijoiden tuotteista ja sen menestys määräytyy siitä, pystytäänkö nämä lisäarvot säilyttämään kilpailutilanteessa. Brändi-imagon identiteetti tuleekin rakentaa siten, että Jämsän seudun tavoittelema imago heijastaa valittujen kohderyhmien ominaisuuksia ja sopii luontevasti kuluttajan minäkuvaan.

Mittarit:

  • Kanta-asiakaskunnan määrä on lisääntynyt ja oma kanta-asiakasklubi tarjoaa monipuolisia palveluja nimenomaan tälle asiakasryhmälle
  • Alueen brändi (esim. Himos) tunnetaan niin Suomessa kuin Euroopassakin
  • Kävijälle syntyy sanasta Himos positiivinen mielleyhtymä laadukkaasta, suomalaisen oloisesta ympärivuotisesta matkailukeskuksesta

5)     Laadun parantaminen

Yhteisen laatujärjestelmän ja laatustandardien luominen ja sitä kautta koko alueen laadun parantaminen on edellytys pysyä kilpailussa mukana. Yhteisillä laatutavoitteilla saadaan parempaa yhteistyötä aikaan, onnistuneempia tuotteita, parempaa asiakaspalautetta sekä lisääntyvää matkailutuloa alueelle. Erityisesti matkailukeskus Himos on yksi tuote, jonka kaikkien osa-alueiden tulee olla mahdollisimman tasalaatuisia.

Mittarit:

  • Kaikki päätoimiset matkailuyrittäjät ovat ottaneet osaa laatukoulutukseen
  • Alueen yhteiset laatukriteerit on luotu
  • 50 %:lla yrityksistä ja vähintään avainyrittäjillä on sertifioitu laatujärjestelmä
  • 90 % Himoksen mökkikapasiteetista on laatuluokiteltu

6)     Yhteistyön parantaminen

Ilman yhteistyötä alueesta ei tule kehittymään laadukasta ja ympärivuotista matkailukeskusta. Yhteistyö on hedelmällisintä silloin kun se lähtee aidosta tarpeesta ja tilanteesta, on markkinavetoista ja kaikkia osapuolia todellisuudessa hyödyntävää. Yhteistyötä on järkevää tehdä vain niiden kanssa, jotka sitä todella haluavat ja jotka itsekin panostavat sen onnistumisen eteen. Yhteistyötä voi ajatella tärkeänä asiakassuhteena. Usein onnistunut yhteistyö vaatii puolueetonta ja vahvaa koordinoijaa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. alueen yrittäjät, Jämsek, kunnat, hankkeet, kongressijärjestäjät, Matkailun edistämiskeskus, Suomen hiihtokeskusyhdistys ry, muut alan järjestöt, maakunnan liiton matkailutoimi, TE-keskus ja muut rahoittajat.

Mittarit:

  • Alueella toimii yksi puolueeton matkailun koordinoija
  • Vuosittainen alueen matkailuparlamentti
  • Kirjallisesti sovittu eri toimijoiden tehtävistä ja vastuista
  • Matkailumarkkinoinnin yhteistyöryhmä perustettu ja toimii
  • Yhden nimikkeen alla toimivat nettisivut, yhteisesite
  • Yhteiset kehittämisen päälinjaukset
  • Verkostoitumalla syntyneitä tuotteita

7)     Ympärivuotisuuden kasvattaminen

Jo olemassa olevaa kapasiteettia ja mahdollisuuksia paremmin hyödyntämällä ja tuotekehittämällä saadaan alueelle kysyntälähtöistä tarjontaa. Tuotekehitystyössä avainsanoja ovat markkinoiden tuntemus, alueelle luontaiset elementit kuten kulttuuri (keskisuomalainen menneisyys ja nykypäivä, huopa, tarinat ym.) ja luonto, yhteistyö, saumaton palveluketju, innovatiivisuus ja ympärivuotisuus.

Tavoitteena on luoda pääsesongeille parempia kysyntälähtöisiä tuotteita, lisätä kesän vetovoimaa sekä luoda uutta kysyntää hiljaisille kuukausille.

Mittarit:

  • Asiakastyytyväisyystutkimuksissa ohjelmatarjonta arvioidaan hyväksi
  • Sesongit ovat tasoittuneet eri taloudellisilla mittareilla mitattuna
  • Alueelle on syntynyt verkostoitumisen tuloksena uusia tuotteita
  • Alueelle on syntynyt innovatiivisia, erilaisia tuotteita tarjoavia yrityksiä

8) Kestävän matkailun periaatteiden toteuttaminen

Kestävä matkailutoiminta tarkoittaa kestävyyttä niin sosiaalisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti, ympäristöllisesti kuin asiakastyytyväisyydenkin näkökulmasta. Tulevaisuudessa yhä useampi matkailija tekee päätöksen nimenomaan eettisistä lähtökohdista. Matkailukeskus ei tule menestymään ilman, että kaikessa toiminnassa huomioidaan nämä periaatteet. Ne vaikuttavat vahvasti myös luotavaan imagoon.

Mittarit:

  • Uudet tuotteet perustuvat paikalliseen kulttuuriin (ruoka, ohjelmat, rakennukset ym.)
  • Paikkakuntalaisia tiedotetaan matkailuun liittyvistä asioista ja heidän mielipiteensä huomioidaan toimintoja kehitettäessä
  • Suunnataan ns. matkailijapalveluja myös paikkakuntalaisille
  • Työvoimasta pääosa on paikkakunnalta ja lähialueelta
  • Uudet yrittäjät ovat pääosin paikkakuntalaisia tai paikkakunnalle asettuneita, jotta matkailun mukanaan tuoma tulo pysyy alueella
  • Himoksella on otettu käyttöön yhtenäinen ympäristöjärjestelmä, mikä näkyy myös asiakkaalle päin esim. toimivana jätehuoltona. Myös alueen muut matkailuyrittäjät ovat ottaneet ympäristöohjelman käyttöön.
  • Matkailijat arvioivat alueen ympäristön viihtyisyyden hyväksi
  • Julkinen liikenne alueelle ja alueella toimii sujuvasti
  • Asiakkaat ilmaisevat tyytyväisyytensä tehtyihin ratkaisuihin