Aluetalous

Aluetaloussivuille on koottu tietoa keskeisistä aluetalouteen vaikuttavista osatekijöistä. Tilastollisessa keskustelussa aluetaloudella tarkoitetaan ennen kaikkea aluetilinpitoa ja tuotantoon liittyviä muutoksia.  Tuotantoon liittyviä muutoksia on tarkasteltu elinkeinorakennetta, työpaikkoja ja toimialoja koskevilla sivuilla. Aluetilinpitoa kuvataan yleisimmin bruttokansantuotteella.

Taloudelliset mittarit eivät yksinään anna riittävää kuvaa aluetalouden tilasta. Aluetalouden hyvinvointiin vaikuttavat myös väestön määrä ja rakenne, väestön koulutustaso, työllisyys sekä kuntatalouden tilanne.

Bruttokansantuote

Bruttokansantuote (BKT)  on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa.  Koska tuotanto luo talouteen tuotannon arvoa vastaavan tulon, on BKT myös kotimaisen tulonmuodostuksen mitta. Koska se on maan tai alueen tulonmuodostuksen mitta, sitä käytetään usein maan tai alueen taloudellisen suorituskyvyn mittana. BKT on kansantalouden tilinpidon keskeinen käsite, koska se kuvaa hyvin taloudellisen toiminnan laajuutta ja siinä tapahtuvia muutoksia. BKT:n muutoksen avulla voidaan tunnistaa taloudellisen kasvun määrä, taloudellinen taantuma ja taloudellinen lama.

Aluetalouksien vahvuustarkastelussa Jämsän seutu on pärjännyt erittäin hyvin korkean bruttokansantuotteensa ansiosta 2000-luvun alkupuolelle saakka. Bruttokansantuotteen kirjaamistavan muutoksesta johtuen, Jämsän tilanne on tilastollisesti heikentynyt suhteessa koko maahan ja Keski-Suomeen. Tarkasteltaessa 2000-luvun bruttokansantuotteen muutosta lineaarisesti, merkillepantavaa on kuitenkin Jämsän seudun hitaampi kehitys suhteessa Keski-Suomen maakuntaan ja koko maahan. Bruttokansantuotteen voimakas vaihtelu Jämsän seudulla (romahdus vuodesta 2008 vuoteen 2010 ja käyrän sahausliike) selittyy seudun vientiteollisuusvaltaisuudella. Suuret kasvuluvut BKT:ssä perustuvat vientiteollisuuden suotuisaan kehitykseen ja pienet kasvuluvut heikompaan kehitykseen.

Keski-Suomen aikajanassa 1/2019 todetaan maakunnan kasvun jatkuneen vientiteollisuusvetoisesti. Päätoimialoista parhaiten on kasvanut tammi-syyskuussa 2018 teollisuuden liikevaihto (5,9%), jota vauhdittaa metsäteollisuuden kasvu (7,1 %). Metsäteollisuuden kovaa kasvua selittää erityisesti Äänekosken biotuotetehtaan toiminta, mutta myös muiden alan toimijoiden kilpailukyky.

Resilienssi

Resilienssi on käsite, jota käytetään mm. aluetalouden kilpailukyvyn mittarina. Resilienssillä tarkoitetaan alueen lyhyen aikavälin kimmoisuuskykyä (SRI) aluetalouksien sopeutuessa taloudellisiin häiriöihin. Aluetalouden resilienssiin vaikuttavat mm. teollisuuden monipuolisuus, seudun innovatiivisuus, asukkaiden koulutustaso ja yritysdynamiikka. Jämsän resilienssiä heikentää suhteessa muihin vastaavan kokoisiin seutuihin teollisuuden painottuminen muutamaan toimialaan ja suuriin yrityksiin, teollisuuden henkilöstörakenne ja innovaatiotoiminnan vähäisyys. Resilienssiä vahvistavina yrityksinä pidetään pieniä perheyrityksiä, joiden on mahdollista muuttaa tuotantosuuntaa ja luoda uusia tuotteita nopeasti, kun jokin tuotantosuunta alkaa takkuilla.

Jämsän resilienssiä heikentää myös koulutettujen määrä suhteessa kokonaisväestöön. Vuonna 2017 jämsäläisistä 69 % oli jokin koulutus, keskisuomalaisista 74 % ja kaikista suomalaisista 72 %:lla. Korkea-asteen koulutus oli 22,6 % jämsäläisistä, 29,4 % keskisuomalaisista ja 31 % kaikista suomalaisista. Korkeasti koulutettujen alhaista määrää voidaan selittää ennen kaikkea sillä, ettei Jämsässä ole työpaikkoja korkeasti koulutetuille.

Päivitetty 24.1.2019 (ALJ)