Elinkeinorakenne ja työpaikat Jämsässä

Elinkeinorakenteella kuvataan sitä, miltä toimialoilta jämsäläiset hankkivat elantonsa. Elinkeinorakennetta kuvataan toimipaikkojen lukumäärän, henkilöstön määrän ja tuotetun liikevaihdon suhteellisella osuudella. Mukana vertailussa eivät ole julkisen sektorin työnantajat.

Tukku- ja vähittäiskaupan toimipaikkoja oli 2015 vuonna 222 kpl, vähennystä edelliseen vuoteen oli 12 kpl. Henkilöstöä alalta poistui 53 henkilöä, eli toimialalla työskenteli 682 ihmistä. Liikevaihto 2 mrd euroa pysyi kuitenkin lähes ennallaan, kasvua 78 te. Kaupan ala on teollisuuden jälkeen merkittävin työnantaja. Vaikka kaupan ala onkin piristynyt 2013-2015 välisenä aikana, osoittavat mm. ostokäyttäytymistä koskevat tutkimukset jämsäläisen asioinnin suuntautuvan yhä enenevässä määrin maakuntakeskuksiin ja nettikauppaan.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa oli tilastokeskuksen mukaan toimipaikkoja Jämsässä vuonna 2015 yhteensä 69 kpl, mikä on 1 toimipaikka lisäystä edellisvuoteen nähden. Henkilöstöä alalla oli 226, mikäli oli 35 työpaikkaa vähemmän edellisvuodesta. Liikevaihto alalla supistui samaan aikaan 5 miljoonalla eurolla 31,2 miljoonaan euroon.

Terveys- ja sosiaalipalveluissa toimipaikkoja oli 68 kpl vuonna 2015, mikä oli sama määrä kuin edellisvuotena. Henkilöstömäärä lisääntyi kuitenkin 56 henkilöllä ja liikevaihto kasvoi 2,7 miljoonalla eurolla 38,6 miljoonaan euroon. Terveys ja sosiaalipalvelujen merkitys yksityisen palvelutuotannon puolella lisääntyy samaan aikaan kun väestö vanhenee.

Kuljetus ja varastointi työllisti Jämsässä 326 henkilöä vuonna 2015, vähennystä oli 4 henkilöä, liikevaihto pieneni samaan aikaan 2,7 miljoonaa euroa 41 me:sta 38 me: oon. Huolimatta siitä, että logistiikan merkitys on jatkuvasti kasvanut ostokäyttäytymisen muutosten ja teollisuuden keskittymisen myötä, alan näkymät Jämsässä eivät ole lohdulliset, mikä voi johtua logistiikkakeskusinvestoinneista maakuntakeskuksiin.

Rakentamisen alalla toimipaikkoja oli 2015 vuonna 170 kpl, mikä oli 5 vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstömäärä kuitenkin kasvoi 30 henkilötyövuodella 496 henkilöstä 526 henkilöön. Henkilöstömäärän lisäyksestä huolimatta alan liikevaihto supistui 8,6 miljoonaa euroa, 66 miljoonaan euroon, mikä saattaa olla osoitus talonrakentamisurakoiden alkamisena, mutta ei vielä liikevaihdon tuloutumisena.

Jämsän elinkeinorakenne on teollisuusvaltainen. Vaikka toimipaikkojen lukumäärästä teollisia työpaikkoja on vain 6 % (2015), henkilöstön määrän ja liikevaihdon suhteessa teollisuus on merkittävin työllistäjä ja tulonmuodostaja Jämsässä. Teollisten toimipaikkojen lukumäärä on 2006 – 2015 vaihdellut sadan molemmin puolin. Valtaosa alalla toimivista yrityksistä on 0 – 4 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. 5 – 150 henkilöä työllistäviä yrityksiä on reilut parikymmentä ja yli 500 henkilöä työllistäviä suuryrityksiä 3: UPM Kaipola ja Jämsänkoski sekä Patria.  Vuoden 2014 ja 2015 vertailussa teollisuuden toimipaikat lisääntyivät edellisvuodesta 4 toimipaikalla, samaan aikaan poistui toimialalta 200 henkilöä ja liikevaihto supistui 2,5 miljardia euroa. Jämsän teollisuuden rakenne on viennistä riippuvaista, paperiteollisuuden viennin supistuminen näkyy luvuissa ja tilausten väheneminen heijastuu myös pk- teollisuuteen. Yritysten henkilöstövähennykset synnyttävät yleensä pienyrittäjyyttä. Yritykset, joilla on omia tuotteita pärjäävät yleensä taantumassa paremmin kuin suurteollisuuden tilauksista riippuvaiset yritykset. Jämsän 13 miljardin euron liikevaihdosta vuonna 2015 teollisuuden osuus oli 8,16 miljardia euroa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 Työpaikat toimialoittain

Teollisten työpaikkojen määrä Jämsässä on koko maahan ja Keski-Suomeen verrattuna huomattavasti suurempi.  Julkisten työpaikkojen osuus on selkeästi maan keskiarvoa ja Keski-Suomen keskiarvoa alhaisempi. Koko maassa ja Keski-Suomessa julkisten työpaikkojen osuus on 2007 – 2015 jaksolla sen sijaan jatkanut kasvuaan.

Julkisten työpaikkojen vähäistä osuutta selittää Jämsän suurteollisuusvaltaisuus, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tuotannon osittainen siirtyminen kunnalta yhteisyritykselle 2010 huhtikuussa (Jokilaakson Terveys Oy), valtionhallinnon työpaikkojen siirtyminen maakuntakeskukseen ja Jämsän kaupungin toteuttamat muutokset henkilöstörakenteessa. Julkisten työpaikkojen osuuden odotetaan supistuvan edelleen, sillä Jämsän kaupunki on siirtänyt valtaosan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta 1.8.2015 alkaen yhteistyrityksen (Jämsän Terveys Oy) hoidettavaksi ja julkisen sektorin rakennemuutos jatkuu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

(Päivitetty 26.1.2018, ML)